Opiskelu

Yläkoulun toimintatapa

Opiskelu yläkoulussa poikkeaa aika paljon alakoulussa totutusta. Seitsemännen luokan alussa sinun tulee sisäistää paljon uusia käytänteitä. Muista, että koko henkilökunta voi sinua auttaa tarvittaessa.

Opetus toteutetaan viidessä jaksossa. Oppilaiden kokonaistuntimäärä ja oppiaineiden tuntimäärät vaihtelevat eri jaksoissa. Kurssi voidaan opettaa jakson aikana tai se voidaan jakaa useampaan jaksoon. Muutama viikko jakson päättymisen jälkeen oppilas näkee jakson aikana suorittamien kurssien arvosanat Wilmassa. Oppilaille jaetaan paperinen todistus vain kevätlukukauden päättyessä. Todistuksessa on yhteenvetona lukuvuoden aikana tehdyt suoritukset.

Yläkoulussa oppilas liikkuu luokasta toiseen koulupäivän sisällä. Samalla myös opettaja useimmiten vaihtuu. Tämä vaatii oppilaalta huolellisuutta lukujärjestyksen (Wilmassa) seuraamisessa.

Koulun luokat ovat jaettu niin, että 0-alkuiset sijaitsevat kellarissa, 1-alkuiset aulan tasolla ja 2-alkuiset toisessa kerroksessa. Kysy rohkeasti apua, jos et tiedä luokan sijaintia!

Koulussamme oppituntien pituus on 75 minuuttia. Näin tunnilla pitää jaksaa keskittyä aika kauan. Sitä kannattaa ihan tietoisesti harjoitella.

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma on asiakirja, joka ohjaa koulun toimintaa. Tutustu siihen halutessasi tarkempaa tietoa esimerkiksi yksittäisten aineiden sisällöistä ja käytänteistä.

Miten pärjään opinnoissani?

Yläkoulussa opiskelun vaatimustaso kasvaa. Hyvät opiskelutavat auttavat menestymään opinnoissa

Omasta jaksamisesta huolehtiminen on keskeinen asia opinnoissa menestymiseksi. Säännöllinen vuorokausirytmi, riittävä yöuni, terveellinen päivittäinen ruokailu ja sopiva määrä liikuntaa ja ulkoilua edistävät terveyttä ja oppimista.

Myönteinen opiskeluasenne ja oppimisen halu auttavat asioiden omaksumisessa. Opettajat, vanhemmat ja kaverit voivat tukea ja auttaa oppimisessa, mutta jokainen joutuu itse työstämään opittavat asiat.

Oppitunnit kannattaa käyttää hyödyksi. Aktiivinen työskentely ja opetuksen seuraaminen auttaa oppimisessa.

Kertaaminen parantaa uuden oppimista - päivittäinen läksyjen lukeminen ja harjoitusten tekeminen auttaa muistamaan asiat. Kun oppii, innostuu – kun innostuu, oppii lisää.

Oppimisvaikeus voi vaikeuttaa koulunkäyntiä. Se voi liittyä esim. kirjoittamiseen, muistamiseen tai lukemiseen. Oppimisvaikeus ei kuitenkaan estä oppimista. Erityisopettajalta saa tukea ja ohjeita oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. Opettajasi opastavat eri oppiaineiden opiskelutekniikoissa. Tarvittaessa opettajat antavat myös tukiopetusta koulupäivän jälkeen.

Voit itse harjoitella lukunopeuttasi Lue tavut -harjoituksella.

Valinnaisaineet

8. ja 9. luokalla oppilas valitsee edellisenä keväänä opinto-ohjelmaansa taito- ja taideaineiden tai kielten valinnaiskursseja. Painotusluokilla opiskelevat nuoret eivät voi valita yhtä laajalti muita valinnaiskursseja.

8. luokan valinnaisaineet

Arjen taidot 1

Kurssin pääpaino on arjenhallinnassa ja kestävän kehityksen lähtökohdissa. Kurssilla kehitettään edelleen omia valmiuksia ruoanvalmistukseen sekä muihin kodin ja arjenhallinnan tehtäviin. Toteutettavat harjoitteet ja tehtävät sovitaan oppilaan lähtötason, kiinnostuksen ja käytettävissä olevan ajan mukaan.

Leivonta tutuksi 2

Kurssin pääpaino on leivonnan eri osa-alueiden läpikäymisessä. Leivonnan lisäksi kurssilla jatketaan ruoanvalmistuksen valmiuksien kehittämistä ja perehdytään juhlien suunnitteluun. Toteutettavat harjoitteet ja tehtävät sovitaan oppilaan lähtötason, kiinnostuksen ja käytettävissä olevan ajan mukaan.

VTS1/VTS2 Tekstiilityö

Toteutat itse suunniteltuja, yksilöllisiä töitä perinteisillä ja uusilla tekniikoilla. Toteutettavat työt sovitaan lähtötasosi, kiinnostuksesi ja käytettävissä olevan ajan mukaan.

VTN1/VTN2 Tekninen työ

Toteutat itse suunniteltuja, yksilöllisiä töitä perinteisillä ja uusilla tekniikoilla. Toteutettavat työt sovitaan lähtötasosi, kiinnostuksesi ja käytettävissä olevan ajan mukaan.

VRA Ranska

Ranska valitaan sekä 8. että 9. luokkien valintana 2 viikkotuntia molempina vuosina. Kielenopiskelun lähtökohtana on oppia tavallisimmat arkipäivän viestintätilanteet. Alusta alkaen painotetaan oppilaan suullista kielitaitoa iloisesti ja rohkaisevasti, unohtamatta mainiota ranskalaista tapakulttuuria. Aihepiirit ovat nuorten elämään liittyviä: kaverit, perhe, ruokailu, harrastukset, koulu, ostoksilla käynti ja turistina liikkuminen. Periaatteena on sytyttää sydän, mieli ja kieli sykkimään ranskan kielellä.

VSA Saksa

Saksa valitaan sekä 8. että 9. luokkien valintana 2 viikkotuntia molempina vuosina. Yläasteella alkavan saksan kielen opiskelun tavoitteena on, että oppilas ymmärtää puhuttua ja luettua kieltä ja hallitsee kielen keskeisen sanavaraston ja rakenteet sekä kehittää jokapäiväisiä puhe- ja viestintävalmiuksia. Oppilas tutustuu saksankielisiin maihin ja niiden viestintätapoihin sekä kulttuuriin.

VVE Venäjä

Venäjän opiskelu on toimintaa yhdessä: puhumista, kuuntelemista, lukemista ja kirjoittamista. Tärkeintä ovat sanat ja repliikit, kielen rakenteet ovat varaosia.

Käytännön kielitaito kehittyy alusta lähtien toisilta oppimalla ja omaa osaamista jakamalla. Venäläinen kulttuuri ja yhteiskunta tulevat tutummiksi mm. taiteen ja median kautta.

VMU1/VMU2 Musiikki

Kurssilla syvennetään musisointitaitoja yksilö- ja ryhmätasolla sekä laajennetaan tyyli-, musiikkikulttuuri- sekä musiikkiteknologiatuntemusta. Työtavoilla tuetaan musiikillisen minäkäsityksen vahvistumista. Työmuodot, menetelmät ja tavoitteet asetetaan oppilaan ja ryhmän lähtötason, kiinnostuksen ja oman ideoinnin pohjalta.

VKU1/VKU2 Kuvataide

Kerronta kuvan, liikkeen ja tarinan avulla 1

Kurssilla keskitymme kuvakerronnan ja median perusteiden haltuunottoon. Pyrimme tekemään kurssin aikana ajankohtaisen vierailun tai tapaamaan asiantuntijan teemaamme liittyen. Perehdymme esimerkiksi valokuvaan, elokuvaan, sarjakuvaan tai animaatioon. Pyrimme tuottamaan kurssin aikana yhden valmiin liikkuvan kuvan kokonaisuuden.

Tila kuvataiteelle 2

Kurssilla työskennellään esimerkiksi piirtäen, maalaten, keramiikkaa tehden, grafiikan menetelmin, erilaisia painopintoja työstäen, kuvaa veistäen tai vaikkapa ympäristö ja –yhteisötaiteen keinoja käyttäen. Taiteilijavierailut ja vierailut koulun ulkopuolisiin näyttelyihin sekä tapahtumiin ovat myös mahdollisia. Kuvataiteen ilmaisukeinoista hyödynnämme myös muotoilua, valokuvausta ja arkkitehtuuria.

VLI Valinnainen liikunta

Voit valita VAIN YHDEN kolmesta erilaisesta valinnaisliikuntakokonaisuudesta:

  1. VLIP1 Palloilukurssi: tavoitteena on yleisliikuntataitojen parantaminen. Pääpaino on joukkuelajien harjoittelemisessa. Etupäässä palloilulajeja.

  2. VLIK1 Kuntosalikurssi: tavoitteena on lihaskunnon harjaannuttaminen sekä yleisen lihaskuntotason ja voimantuotannon parantaminen erilaisten harjoitteiden avulla.

  3. VLIT1 Tanssikurssi: tavoitteena on rytmisen motoriikan harjaannuttaminen. Tanssitaan ja harjoitellaan tanssillisia sarjoja monenlaista musiikkia käyttäen.


9. luokan valinnaisaineet

VKO3/VKO4 Juhlat ja kansainväliset herkut

Kansainväliset keittiöt 3

Kurssin pääpaino on eri maiden ruokakulttuurien ymmärtämisessä ja arjenhallinnassa. Kurssilla perehdytään muiden maiden keittiöihin ja kehitettään edelleen omia valmiuksia ruoanvalmistukseen ja leivontaan sekä muihin kodin ja arjenhallinnan tehtäviin. Toteutettavat harjoitteet ja tehtävät sovitaan oppilaan lähtötason, kiinnostuksen ja käytettävissä olevan ajan mukaan.

Juhlat ja haastavampi ruoanvalmistus 4

Kurssilla perehdytään vieraampiin ruoanvalmistusmenetelmiin ja ruoka-aineisiin. Myös juhlaruoat ja –leivonnaiset tulevat tutuksi. Toteutettavat harjoitteet ja tehtävät sovitaan oppilaan lähtötason, kiinnostuksen ja käytettävissä olevan ajan mukaan.

VTS3/VTS4 Tekstiilityö

Kursseilla toteutetaan itsenäisesti tai yhteisöllisesti suunniteltuja tuotteita oppilaan lähtötaso ja aiemmat taidot huomioon ottaen. Lisäksi pyritään herättämään uteliaisuus ja rohkeus keksivään ja kokeilevaan käsityöhön.

VTN3/VTN4 Tekninen työ

Kursseilla toteutetaan itsenäisesti tai yhteisöllisesti suunniteltuja tuotteita oppilaan lähtötaso ja aiemmat taidot huomioon ottaen. Lisäksi pyritään herättämään uteliaisuus ja rohkeus keksivään ja kokeilevaan käsityöhön.

VRA Ranska

Ranska on valittava jo 8. luokalla.

VSA Saksa

Saksa on valittava jo 8. luokalla.

VVE Venäjä

Saksa on valittava jo 8. luokalla.

VMU3/VMU4 Musiikki

Kursseilla syvennetään musisointitaitoja yksilö- ja ryhmätasolla sekä laajennetaan tyyli- ja musiikkikulttuurituntemusta. Kurssilla syvennetään musiikkiteknologian käyttömahdollisuuksia äänittämisen ja oman musiikillisen ideoinnin keinoin. Työtavoilla tuetaan musiikillisen minäkäsityksen vahvistumista. Työmuodot, menetelmät ja tavoitteet asetetaan oppilaan ja ryhmän lähtötason, kiinnostuksen ja oman ideoinnin pohjalta.

VKU3/VKU4 Kuvataide

Taiteen kuvista omiin kuviin 3

Kurssilla kehitetään omaa kuvailmaisua materiaali- ja tekniikkakokeilujen avulla. Kokonaisuus opettaa oppilaalle kuvanlukutaitoa, sekä muotokielen että kuvakerronnan näkökulmista katsottuna.

Tarinasta teokseksi 4

Kurssilla pyritään syventämään ja hyödyntämään välineinä jo syntyneitä taitoja. Tarkoituksena on myös tuottaa valmis teos. Kurssilla voidaan syventyä elokuvakerronnan keinoihin.

VLI Valinnainen liikunta

Voit valita VAIN YHDEN kolmesta erilaisesta valinnaisliikuntakokonaisuudesta:

  1. VLIP2 Palloilukurssi: tavoitteena on yleisliikuntataitojen parantaminen. Pääpaino on joukkuelajien harjoittelemisessa. Etupäässä palloilulajeja.

  2. VLIK2 Kuntosalikurssi: tavoitteena on lihaskunnon harjaannuttaminen sekä yleisen lihaskuntotason ja voimantuotannon parantaminen erilaisten harjoitteiden avulla.

  3. VLIT2 Tanssikurssi: tavoitteena on rytmisen motoriikan harjaannuttaminen. Tanssitaan ja harjoitellaan tanssillisia sarjoja monenlaista musiikkia käyttäen.

Opiskeluvälineet

Seitsemännen luokan alussa oppilaalle annetaan opiskelukäyttöön henkilökohtainen tietokone (Chromebook) , josta hän pitää huolta koko yläkoulun ajan. Tietokonetta voi käyttää myös vapaa-ajalla. Chromebook tulee ottaa päivittäin mukaan kouluun täyteen ladattuna. Myös laturi tulee ottaa mukaan kouluun.

Mikäli kurssilla on käytössä perinteinen oppikirja ja vihko, opettaja jakaa ne kurssin aluksi. Oppikirja on palautettava opettajalle siistissä kunnossa kurssin päättyessä. Oppilas, joka hukkaa tai tärvelee kirjan tai tietokoneen, on korvausvelvollinen aiheuttamaansa vahinkoon.

Oppiminen koulurakennuksen ulkopuolella

Yläkoulun aikana oppilas opiskelee myös koulun ulkopuolella. Koulun lähialueet ovat monien oppiaineiden oppimisympäristöä ja välillä koulusta retkeillään kauemmaksikin. Retkillä on tärkeää noudattaa tarkasti opettajan ohjeita. Huoltaja voi antaa seitsemännen luokan alussa oppilaalle luvan lähteä retkiltä suoraan kotiin.

Oppilaan on tulee muistaa, että liikkuessasi koulun ulkopuolella koulupäivän aikana olet yhä 'koulussa'. Eli sinua koskee samat velvollisuudet kuin muuallakin koulussa. Edustat samalla kouluamme, joten muista reipas ja hyvä käytös! Liikkuessa tulee myös aina muistaa liikennesäännöt.

Liikunnan tunneilla käydään usein kauempana urheilemassa. Liikuntaoppaasta saat lisää tietoa esimerkiksi aikatauluista, suorituspaikoista ja niihin siirtymisistä. Tutustu siihen huolellisesti.

Koululaisryhmät pääsevät pääkaupunkiseudulla liikkumaan ryhmänä opettajan kantakortilla ilmaiseksi arkisin kello 9 - 15 välillä. Mikäli sinulla ei ole HSL:n henkilökohtaista kausilippua ja retkesi ajoittuu näiden aikojen ulkopuolella, opettaja hankkii sinulle matkalipun tai matkalippu haetaan kouluisännältä.

Arviointi

Perusopetuslain 22 § mainitaan, että "Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti." Arvioinnissa painottuu siis oppimisprosessi yksittäisten suoritusten sijaan.

Arviointi perustuu opetussuunnitelman ainekohtaisista tavoitteista johdettuihin arviointikriteereihin. Arviointipalaute on kannustavaa ja ohjaa oppilasta toimimaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Oppilaan tuen tarve otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa arviointiprosessia sekä osaamisen näyttöjä.

Kurssiarviointi

Kurssien alussa opettaja määrittelee arviointiperusteet. Opettaja auttaa oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Oppiaineiden sisällön hallinnan arvioinnin lisäksi oppilas saa palautetta työskentelytaidoistaan ja niissä edistymisestä. Työskentelytaitoja ovat esimerkiksi oman työn suunnittelun, säätelyn ja arvioinnin hallinta, vastuullisuus ja sinnikkyys sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa.

Käyttäytyminen arvioidaan omana kokonaisuutena, se ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Käytösarvosanasta annetaan erillinen todistus.

Mikäli oppilas saa kurssista hylätyn, hänen on neuvoteltava asiasta aineenopettajan kanssa. Tällöin opettaja voi antaa kurssista lisätehtäviä, määrätä rästikokeeseen ja/tai antaa tukiopetusta, jotta kurssin tavoitteet saavutetaan. Opettaja saattaa nämä myös huoltajien tietoon.

Kokeet, rästikokeet ja isommat projektit

Oppiaineiden koepäivät ja isompien töiden palautuspäivät ilmoitetaan Wilman koekalenterissa. Näistä saatavat arviot merkitään Wilmaan, jossa huoltajat voivat merkata kokeen nähdyksi. Parin viikon välein järjestetään keskiviikkoisin kello 14.30 (paikalle voi tulla myös 15.30) rästikoe oppilaille, joilla on ollut pätevä syy olla poissa kokeesta. Muistathan sopia kokeesta opettajasi kanssa. Rästikokeessa ei koroteta jo tehtyä koetta.

Päättöarviointi

Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9. Päättötodistuksen numero kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

Taito- ja taideaineiden päättöarviointi ajoittuu 7.-9. luokille oppilaan tekemien valintojen mukaan. Jos oppilas ei valitse ainetta 8. tai 9. luokalle, 7. luokan arviosana siirtyy sellaisenaan päättöarviointiin. Jos oppilas valitsee aineen taito- ja taideainevalinnaksi 8. ja/tai 9. luokalle, 7. luokan pakollinen numero ja 8. ja/tai 9. luokan taito- ja taideainevalintojen numerot muodostavat yhdessä päättöarvioinnin arvosanan.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

Seitsemännellä luokalla kaikki oppilaat Herykissä opiskelevat yhdessä maailman uskontoja.

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla annetaan oman uskonnon opetusta. Evankelis-luterilaisen uskonto järjestetään koulussamme jaksoissa. Elämänkatsomustieto ja muut uskonnot pidetään yleensä puolivuotisina joko syys- tai kevätlukukaudella. Muiden uskontojen opetus voidaan järjestää myös yhdessä toisten oppilaitosten kanssa.

Urhea-oppilaat

Urhea-sopimuksen tehneille yläkoululaisille tulee normaalia enemmän poissaoloja. Tämä lisää huoltajien vastuuta koulunkäynnistä.

Liikuntaluokkien jalkapalloa valmentavat Jutta Rautiainen, Kati Kantanen ja Eemeli Ihalainen. He informoivat erikseen jalkapalloiluun liittyvistä erityiskäytänteistä.

Liikuntaluokkien nuorilla tulee paljon kilpailu- ja leirimatkoja, joten poissaolomäärät nousevat korkeiksi. Muistathan, että tämä vaatii enemmän itsenäistä opiskelua. Eli pidä aktiivisesti huolta opintojesi edistymisestä. Sinun tulee myös olla yhteydessä aineenopettajiin tehtävien ja kokeiden suhteen. Huolehdi myös, että aineenopettajat tietävät aamutreeneistäsi, mikäli joudut olemaan poissa oppitunneilta.

Muilla kuin liikuntaluokilla opiskelevien, Urhea-sopimuksen tehneiden nuorien ja huoltajien koordinaattori on Petra Ollikainen.